Lorut

Kultainen herne

Löysi palosta herneen                              Herne maahan, ympärille vartio
puutarhuri kerran,                                    – ei kukaan voisi varastaa.
jok’ aivan umpi kultaa                              Tuotiin vettä, paistoi aurinko,
ol’ painonsa verran.                                  ja lehmät kakki parastaan.

Sanoi hovissa naiset:                                Kului viikko, kului kuu,
”Tästä saadaan kiva koru!”                    ei verso vihree, ei kulta.
vaan kunkun tuumat toiset,                 ”Huonoako vesi, paiste, jokin muu,
niistä nousi kova poru.                           vai käännetäänkö multa?”

”Herne herneen syy                                ”Alla mullan”, joku ties’,
juuren, vesan, palon tautta;                ”arvo kullan tipo ties’.
hernemetsän kultaisen                           Vain köyhtyy joka mies,
saamme kultaherneen kautta!”            jos sijoita ei otsa hies’.”

Kun kaikki teki tenää,
ei kunkku kestänyt enää,
vaan veti herneen nenään.

Pages: 1 2 3 4 5 6 7 8

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *